Tekoäly – mahdollisuus vai uhka?

Tekoäly on noussut nopeasti osaksi työelämää, palveluita ja arjen digitaalisia ratkaisuja. Tekoälyn yleistymisen nopeus on ollut suuri, minkä takia onkin perusteltua kysyä: pysymmekö tekoälyn yleistymisen perässä? Mutta koska tekoälyn mahdollisuudet ovat suuret, on myös kiinnostus siihen suurta. Kysymys ei siis ole oikeastaan siitä, onko tekoäly mahdollisuus vai uhka, vaan ratkaisevaa on, miten sitä kehitetään, otetaan käyttöön ja johdetaan.

Mahdollisuutena tekoäly tarjoaa tehokkuutta, nopeutta ja uudenlaisia tapoja käsitellä tietoa. Tekoälyagentit tekevät rutiinitehtäviä siinä missä botitkin, mutta bonuksena ne myös oppivat. Asiantuntijatyössä mahdollisuuksia on paljon, tekoäly voi auttaa esimerkiksi tiedonhaussa, tekstien luonnostelussa, suunnittelun tukena, laadunvarmistuksessa ja toistuvien tehtävien automatisoinnissa. Kun rutiinityötä voidaan vähentää, ihmisille jää enemmän aikaa arviointiin, vuorovaikutukseen, luovaan ongelmanratkaisuun ja päätöksentekoon.

Mutta kaikkein tärkeintä on kuitenkin muistaa tekoälyn olevan vain työkalu. Tekoäly ei korvaa asiantuntijaa, vaan asiantuntija käyttää tekoälyä apuvälineenä eikä itsenäisenä päätöksentekijänä. Kuten yleensä, se kaikkein parhain lopputulos syntyy ihmisen asiantuntemuksen ja koneen, olkoon se sitten piirto- tai laskentaohjelma tai tekoäly, yhdistelmästä. Tekoäly voi ehdottaa, nopeuttaa ja jäsentää, mutta vastuu lopullisista ratkaisuista säilyy ihmisellä. Sama pätee laskentaohjelmiin: laskentaohjelma kyllä laskee, mutta väärillä lähtötiedoilla tulee väärät tulokset. Ja tulosten analysointi jää asiantuntijan vastuulle.

Tässä ovat uhkakuvat. Jos tekoälyyn luotetaan liikaa, tai sen tuottamaa tietoa ei tarkisteta, ollaan vaarallisilla vesillä. Tekoäly voi antaa virheellisiä vastauksia, aivan kuten laskentaohjelmakin. Lisäksi tulee huomioida tietoturvariskit sekä tekijänoikeuskysymykset. Myös osaamisen kaventuminen voi olla riski, jos asiantuntija ulkoistaa ajattelunsa työkalulle ilman kriittistä arviointia.

Tekoäly ei ole itsessään hyvä tai huono. Se on työkalu, jonka vaikutukset riippuvat käyttötavasta. Oikein hyödynnettynä se on merkittävä mahdollisuus, mutta hallitsemattomasti käytettynä todellinen uhka.

Henri Airaksinen
Toimitusjohtaja

Lisää ajankohtaisia

  • Rakennusautomaatio ei ole arvailua

    Rakennusautomaatio mielletään usein “näkymättömäksi taustatekniikaksi”, joka vain säätää lämpöä ja ilmanvaihtoa kulissien takana. Todellisuudessa kyse…
    Lue artikkeli
  • Rakennusautomaation elinkaari – suunnittelusta ylläpitoon

    Rakennusautomaatiojärjestelmä yhdistää kiinteistön talotekniset järjestelmät hallittavaksi kokonaisuudeksi. Sen avulla ohjataan ja optimoidaan muun muassa lämmitystä,…
    Lue artikkeli
  • Vanhempainvapaan ja työn yhteensovittaminen

    LVI-suunnittelun ohella olen toiminut viimeiset neljä vuotta Äyräväinen Oy:n laatupäällikkönä.Tässä tehtävässä olen vastannut muun muassa…
    Lue artikkeli