Keväällä jäähdytysjärjestelmien säätö on haastavaa

Kevät etenee kovaa vauhtia pienistä pakkasista ja lumisateista huolimatta. Aurinko lämmittää jo mukavasti ja valoisat tunnitkaan eivät lopu kesken. On hienoa huomata puissa silmuja ja varmaan on moni bongannut tienvarren pölyn keskeltä jo leskenlehtiäkin. Kevät on kaiken kaikkiaan hienoa aikaa ja vielä parempaa eli toiveita kesän merkeistä voi jo havaita.

Talotekniikan kannalta kevät ei suinkaan ole aina herkkua. Siitepöly ja katupöly löytävät tiensä ilmastointikoneiden suodattimiin erityisen hyvin tähän vuodenaikaan. Myöskään vuorokauden lämpötilanvaihtelut eivät yhtään helpota ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmien toimintaa. Yöllä pikku pakkasta ja päivällä 16°C lämmintä. Säätöjärjestelmien tulee toimia hyvin.

Automaatiojärjestelmien tulee pystyä tekemään päätöksiä siirtymisestä vapaajäähdytyksestä koneelliseen jäähdytykseen. Päätös tästä voidaan tietysti tehdä myös ihmisvoimin, mutta se ei taida enää olla nykyaikaa. Automatiikka tekee päätöksen siirtymisestä tilasta toiseen helposti ja nopeasti, mutta jäähdytysjärjestelmä ei välttämättä pysy menossa mukana. Varsinkaan sellaisissa järjestelmissä, joissa vapaajäähdytyksessä ja koneellisessa jäähdytyksessä käytetään yhteisiä nestejäähdyttimiä. Jäähdytysputkistossa voi virrata jopa kymmeniä tuhansia litroja jäähdytysnestettä ja nesteen lämpötila yleensä vaihtelee käyttötilanteen mukaan. Koko nestemäärän lämpötilan muutos vie aikaa, jos nyt ei tunteja, niin ainakin melko kauan. Automaatiojärjestelmän pitää ymmärtää tämä. Järjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa pitää pystyä arvioimaan em. viiveet, jotta siirtymisvaiheet voidaan ohjelmallisesti hallita. Joskus voi olla hyvä, että keväällä siirrytään kerralla koneelliseen jäähdytykseen, vaikka takatalvi yllättäisikin hetkeksi yllättää ja syksyllä taas sitten päinvastoin. Yhtäaikainen vapaajäähdytys ja koneellinen jäähdytys voi tuoda rahallista säästöä, mutta usein siirtymäkausi on kuitenkin melko lyhyt. Kriittisissä laitoksissa tärkeintä on toimintavarmuus, hienosäätö tulee kakkosena.

Kun kevään säädöllisistä haasteista on selvitty, voidaankin sitten alkaa miettimään kesän kapasiteettihaasteita. Emme varmaankaan voi välttyä kuumilta, aurinkoisilta kesäpäiviltä. Toivottavasti ne osuvat kesälomaan.

Markku Lilja
varatoimitusjohtaja