Sisätilojen lämpötilamääräykset toimistoissa, kouluissa ja päiväkodeissa

Sisätilojen lämpötila vaikuttaa merkittävästi rakennuksen viihtyisyyteen, toimivuuteen ja käyttäjäkokemukseen. Lämpöolosuhteiden suunnittelu on sen vuoksi yksi rakennusten LVI-suunnittelun keskeisistä osa-alueista.

Suomessa lämpöolosuhteiden suunnittelua ohjaavat ympäristöministeriön asetukset sekä laajasti käytössä oleva Sisäilmastoluokitus 2018. Monissa hankkeissa tavoitteita täydennetään lisäksi kansainvälisten ympäristösertifiointien, kuten LEEDin ja BREEAMin, vaatimuksilla.

Tässä artikkelissa tarkastellaan erityisesti toimistojen, koulujen ja päiväkotien lämpöolosuhteita. Erityiskohteet, kuten sairaalat, laboratoriot ja datakeskukset, perustuvat omiin suunnitteluperusteisiinsa, eikä niitä käsitellä tässä yhteydessä.

Sisäilmastoluokitus määrittää tavoitetason

Rakennushankkeissa sisäolosuhteiden tavoitteet asetetaan usein Sisäilmastoluokitus 2018 -julkaisun mukaisesti. Luokitus jakaa sisäympäristön kolmeen laatutasoon: S1-, S2- ja S3-luokkaan. Vaikka luokitus ei ole viranomaismääräys, sitä käytetään yleisesti suunnittelun lähtökohtana ja laatutavoitteena.

S1-luokka edustaa erittäin korkeatasoista sisäilmastoa ja lämpöviihtyvyyttä. Se soveltuu esimerkiksi vaativiin toimistoympäristöihin ja kohteisiin, joissa olosuhteille asetetaan tavanomaista korkeammat vaatimukset.

S2-luokka tarjoaa hyvät ja käyttäjien kannalta miellyttävät olosuhteet. Se on yleisin tavoitetaso toimistoissa, kouluissa ja päiväkodeissa.

S3-luokka vastaa hyvää rakentamisen perustasoa ja täyttää voimassa olevien säädösten vähimmäisvaatimukset.

Suurin osa uusista toimisto-, koulu- ja päiväkotihankkeista suunnitellaan S2-luokan mukaisesti, koska se yhdistää hyvän käyttäjäkokemuksen ja kustannustehokkaan toteutuksen.

Mitä lämpöviihtyvyys tarkoittaa käytännössä?

Lämpöviihtyvyyttä ei arvioida pelkästään huoneilman lämpötilan perusteella. Sisäilmastoluokituksessa tarkastellaan operatiivista lämpötilaa, joka kuvaa paremmin ihmisen todellista lämpöaistimusta. Tästä syystä lämpöviihtyvyyttä ei voida arvioida pelkän huonelämpötilan perusteella.

Operatiiviseen lämpötilaan vaikuttavat ilman lämpötilan lisäksi ympäröivien pintojen lämpötilat ja niiden lämpösäteily.

Suunnittelun tavoitteena on varmistaa, että tilat pysyvät viihtyisinä ympäri vuoden riippumatta siitä, onko ulkona talvipakkanen vai kesähelle. Samalla ratkaisujen tulee tukea energiatehokkuustavoitteiden saavuttamista.

Rakennuksen on toimittava kaikkina vuodenaikoina

Suomalaisissa rakennuksissa lämpöolosuhteet on suunniteltava toimimaan sekä kylmien talvijaksojen että kesän kuumimpien päivien aikana. Viime vuosien hellejaksot ovat korostaneet jäähdytyksen merkitystä, mutta samalla rakennusten tulee toimia luotettavasti kaikkien vuodenaikojen olosuhteissa.

Jäähdytysratkaisujen lisääntyminen edellyttää myös rakenteiden kosteusteknisen toiminnan huomioimista jo suunnitteluvaiheessa. LVI-, rakenne- ja arkkitehtisuunnittelun tulee tukea toisiaan hankkeen alusta lähtien. Näin voidaan varmistaa rakennuksen toimiva, energiatehokas ja pitkäikäinen käyttö.

Jukka Issakainen
Yksikön päällikkö, LVIA-suunnittelu
Julkinen sektori

Äyräväisellä onnistunut LVI-suunnittelu tarkoittaa enemmän kuin pelkkää määräysten täyttämistä. Tavoitteenamme on suunnitella ratkaisuja, jotka tarjoavat käyttäjille miellyttävät sisäolosuhteet, tukevat energiatehokkuutta ja toimivat luotettavasti rakennuksen koko elinkaaren ajan.

Lämpötilat ovat Sisäilmastoluokitus 2018:n operatiivisen lämpötilan tavoitearvoja normaalissa käyttötilanteessa. Kesäolosuhteissa tavoitearvoihin liittyy myös sallitut ylitykset, jotka määritellään käyttöajan ja lämpötilan perusteella.